Kaikki neulovat joka päivä palasen elämäänsä. Jotkut neulovat rakkaudella ja
huolellisesti. Heistä huomaa, miten heille tuo iloa elämäntyön tekeminen.
Toiset neulovat vaivalloisesti ja vastenmielisesti ja heistä huomaa, miten paljon voimia
ja yrittämistä se heille maksaa.
Jotkut valitsevat monimutkaisen mallin, toiset yksinkertaisen. Joidenkin neuletyö on
värikäs, joillakin on synkät värit. Aina emme voi valita värejä itse.
Myös langan laatu on hyvin erilaista: joskus valkoista ja pehmeää, joskus karkean
harmaata.
Joskus pudotamme neuleesta silmukan, tai se vain putoaa ihan huomaamatta.
Jäljelle jää reikä tai epäselvä kuvio. Joskus lanka katkeaa ja silloin ei auta muu
kuin solmu.
Kun tarkastelemme elämäämme, tiedämme tarkalleen missä kohdasssa solmut ovat.
Usein tapahtuu, että joku heittää koko työn nurkkaan.
Me emme tiedä, miten paljon elämänlankaa meillä on vielä neulottavana, mutta
meillä on puikot käsissä, voimme vaihtaa mallia, työtapaa ja välineitä, vain
purkaminen ei onnistu. Elämän neuletyön pienintäkään osaa ei voi purkaa.
Millainen siitä tuleekin, meidän elämämme neuletyöstä, se on Jumalan silmissä
arvokas ja ainutkertainen.
Hänen rakastavassa tarkastelussaan aukeavat solmut ja kierteet ja puuttuva saa
täydennyksensä. Putoilleet silmukat muuntuvat malliksi. Varmalla kädellään hän
ohjaa elämän neuletyön hänen suuren ja ihmeellisen luomistyönsä ehjäksi osaksi.
Saksankielestä suomennettu teksti.
Kommentit