Tänään tapahtui ykx hupaisa juttu kun olin palauttamassa toisen viidestä lapsia kotio.Alakerran vanharouva kulki samaa matkaa kirkon hautuumaalle kukkia viemään. Niitä näitä siinä juteltiin ja sitten hän kysyi varovasti, että kuuluuko teille aika usein semmosta huutoa ja kiljuntaa.Hetken mietin, että meillähän sitä kuuluu 12 h/pv kun on noita hoitolapsia ja olin varma, että se valittaa niistä.Varovasti sanoin, että teille sitte kuuluu, vai? Juu, sanoi rouva, se on varmaan niillä ihan tapa ja kuuluu niiden elämään, mut ku me ei tahdota millään saada nukuttua. Mistä se huuto sitte kuuluu, kysyin minä. No seinän takaa, meidän naapurista, se on ihan joka viikonloppuista ja välillä muutenkin.

No nythän ne , jotka tuntevat meikän, tietävät, että naisasianainen nosti päänsä ja ajattelin heti, että poliisiasia, naisia lyövät miehet ovat alimpaan kastiin kuuluvia pelkureita ja kuuluvat linnaan joka sorkka.Onneksi älysin kysyä, että onko kysymys väkivallasta. Rouva hieman ujosti sanoi, että eiiii, ne tekee sitä ja se nainen huutaa niin kamalasti, ettei me voida nukkua ollenkaan. Ollaan kokeiltu korvatulppiakin, muttei mitään apua, naisella on niin kova ääni. Välillä ne juttelee keskenään ja varmaan syövät jotain ja taas se alkaa. Voi mennä monta tuntia putkeen.HUH,HUH, ajatteli meikä ;o) Niin ja joskus se nainen huutaa apuakin, jatkoi rouva. En voinut muuta kuin nauraa ja antaa rouvalle seuraavan neuvon: seuraavan kerran kun nainen huutaa apua, niin soita ovikelloa ja kysy, että soitetaanko ambulanssi vai poliisi. Jatkoin matkaani helpottuneena---------- ei ne äänet kuuluneetkaan meiltä ;o)